Tiedätkö , että Suomi on ainoa maa Skandinaaviassa, jossa lääkäreillä ja hoitohenkilökunnalla ei ole oikeutta kieltäytyä omantuntonsa mukaan toimenpiteistä (esim. täysin perusteettomista raskauden keskeytyksistä) ? Voithan tietenkin vastata, että varsinkin äidillä ja myös isällä on oikeus päättää äidin asioista. Aivan, mutta äidillä tai isällä ei ole oikeutta päättää kolmannesta - siis jo elämänsä äitinsä kohdussa alkaneen pienen lapsen elämästä ! (Viides käsky: "Älä tapa", ja monia muita paikkoja Raamatussa kuten esim. Jeremian kirjassa.luku yksi, jae 5: "Jo ennen kuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin, ja ennenkuin sinä äidistä synnyit, minä sinut pyhitin; minä asetin sinut kansojen profeetaksi". Tai Paavali kirjeessään galatalaisille luvussa yksi jae 15: "Mutta kun Hän, joka äitini kohdusta saakka on minut erottanut ja kutsunut armonsa kautta, näki hyväksi...")
Minut erotettiin v.1974 Lahden kaupunginsairaalan naistentautien apulaislääkärin erikoistumisvirasta kieltäytyessäni, uskoon tuloni jälkeen, suorittamasta raskauden keskeytyksiä muuta kuin vitaali - indikaatiolla ( siis vakavin lääketieteellisin perustein ) . Korkein Hallinto-oikeus hyväksyi erottamisen änin kolme vastaan yksi.
Päätös synnytti valtakunnallisen kohun, jonka pahin vaihe televisiossa, radiossa ja lehdistössä kesti noin kaksi vuotta. Mielipiteitä oli puolesta ja vastaan. Esimerkiksi UPO:n lahtelaiset työläiset ja myös Lahden kaupungin vanhoillislestadiolaiset keräsivä kumpikin satojen (tuhansien?) suuruiset adressit Lahden kaupunginhallitukselle vastustaen erottamistani virasta. Erillaiset ryhmittymät - eikö totta ? - mutta heidän omatuntonsa oli hereillä !
Tämän kaiken vaikutti se, että olin löytänyt Jeesuksen elämääni 27.05.1973 ! Sen päivän iltana istuin lahtelaisessa yökerhossa ja pohdiskelin apteekkari-ystäväni tilannetta. Hän makasi helsinkiläisessä sairaalassa munuaiskoneessa ja teki kuolemaa. Siinä istuessani kuulin sisimmässäni äänen, joka sanoi: "Miksi et koskaan ole kertonut ystävällesi minusta - Jeesuksesta. Jouduin vastaamaaan siihen, että en ollut voinut, kun itsekin elin siinä vaiheessa Jeesuksen opeista poikkeavaa elämää - luopiona.
Puhuttelu oli niin voimakas, että lähdin niiltä jalansijoilta kotiin. Soitin kahdelle uskovaiselle lääkärille ja kysyin: "Voiko Jeesus pelastaa vielä tällaisenkin suuren syntisen ?" Yhdessä he puhelimessa rukoilivat ja julistivat Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki syntini anteeksi. Vaimonikin heräsi siihen puolenyön puhelinsoittoon, kävi katsomassa ja totesi mielessään, että kyllä se menee rapulan mukana tämäkin hullutus ohitse ja palasi nukkumaan. Ei mennyt - miksi ? Koska kysymys ei ollut inhimillisestä ratkaisusta, vaan Jumalan teosta !
Neljää päivää myöhemmin vaimonikin sai antaa elämänsä Jeesukselle ja on siitä lähtien ollut uskossa. Tänä päivänä myös kaikki lapseni ja lapsenlapseni ovat uskossa. Niin voimallinen on Jeesus ja Hänen lähettämänsä Pyhä Henki !
Aborttilääkäri
